lauantai 13. lokakuuta 2007

Uuteen ammattiin lennonjohtajaksi

Kuusi viikkoa sairastelua perheessä yksi kerrallaan -- alkaa vie voimia.

Mutta jotain kivaakin. Pääsin lennonjohtajaksi, kun bestmanini P. suositteli
ja työpaikkahaastattelu onnistui. Jouduin toki irtisanoutumaan
nykyisestä työstä ennen siirtymistä aivan uusiin,
mielenkiintoisiin tehtäviin -- vähän arvelutti, mutta rohkaistuin.
Seuraavana päivänä saavuin sitten Helsinki-Vantaan
lentokentän (jonkun portin) odotusaulaan, jossa meitä
lennonjohtajia istui penkkirivistöissä katsomassa läpinäkyvää
pleksitaulua, jossa jotain master mind -tyyppisiä värinappuloita.
Aloin jo epäillä, että tämä oli unta, mutta sitten vanha kaverini T.T.
tuli ja istuutui viereen aloittamaan omia töitään. Lähetin tarinan
P:lle, joka sitten soittikin ja onnitteli uranvaihdosta.

Alan epäillä, että S:n diagnoosi on uhmaikä. Pari, kolme päivää päivässä
tulee aivan täydet hepulit. Joku menee vähän vinoon tai muuta, ja sitten
alkaa huuto ja sätkiminen. Mitä tehdä? Torstaina istuttiin sylikkäin ja
pidin kiinni: "rauhoitu, rauhoitu". Ei auta, kun S toistaa vain sanaa tai
kahta ja jatkaa sätkimistä. Joskus räjähtäminen auttaa paremmin: S
itkemään omaan huoneeseen ja jonkun ajan päästä pyytämään anteeksi.
Sitten on niin autuaallista, kun S jo rauhoittuneena loruilee Kissa Killin
Kiukkusäännön (KKK):

Kun kiukuttaa,
niin suuttua saa
ja olla tosi äkäinen,
ja rähjätä saa ja itkeä saa
ja olla vaikka räkäinen.

Lopuksi on oikein hyvä
kunnolla vielä nyyhkiä
ja halata ja supattaa
ja sitten nenä pyyhkiä.

*) Kissa Killin kiukkupussi. Tuula Korolainen ja Christel Rönns

Juu, ja sitten on toki lahjomisen jalo taito. Muutama hedelmäpastilli
on aika lyömätön ase raivarin katkaisemiseen. Jos S nukahtaa automatkalla,
niin on parempi tarjota herätellessä saman tien pari karkkia.

Lahjominen on edennyt jo K:llekin. Saanut muutaman kerran Marie-keksin,
jotta malttaa istuutua potalle.

No, jos 3 v 2 kk osasi ennen jotain maatalon töitä, niin nythän se osaa
käyttää paitsi kodin viihde-elektroniikkaa, niin myös Windowsin Paint-ohjelmaa
läppärin hiiripinnalla. S saa nyt itse vaihdettua värin ja parhaimmillaan
piirrettyä viivojakin. Alueiden maalaus (maalipurkin kaato) onnistuu ihan hyvin,
paitsi silloin tällöin osuu reunaviivalle ja koko kissa tai koira värjäytyy,
jolloin tulee huuto. Eli seuraavaksi opetellaan sitten Ctrl-Z, jotta päästään
kumoamaan toimintoja.

Ei kommentteja: