perjantai 16. marraskuuta 2007

Talven ensimmäinen lumiukko tehty

Käytiin aamulla ottamassa K:lle ensimmäinen influenssarokote.
Suoja noin 80% ja vähentää kolmanneksen jälkitautina tulevaa
korvatulehdusta. S on yli kolme vuotta, joten tilattiin resepti,
jolla saa apteekista 2 x n. 10 eurolla rokotteet. S väitti kovasti
aamulla, ettei häntä rokoteta "koskaan" (tai vaihtoehtoisesti
"ei ikinä"), mutta vaikutti kovin kiinnostuneelta, kun K:a pistettiin.

K yltää nyt varpaillaan keittiön pöydille pudottamaan kaikkea
mielenkiintoista. Eilen putosi S:n voideltu leipä, josta sitten
lattialla alettiin nuolemaan margariinia. Työtasolla on mielenkiintoisten
lisäksi myös vähän vaarallisempia putoavia esineitä, mistä pitää
olla nyt vähän varuillaan.

Toinen kiinnostuksen kohde on vessan lavuaari, jonne K yltää
nyt kun nousee (Ikean parin euron) jakkaralle. Hanaa ei saa vielä
auki. Pitää pitää vessan ja kylppärin ovet kiinni. Vielä ei yllä
oven kahvoihin eikä valokatkaisimiin.

Muutenkin K alkaa olla itsenäisempi. Isosiskon esimerkin mukaan
vetoketjuja pitää päästä itse rämppäämään, voita voitelemaan leivälle.
Puistossa oltiin S:lle (1 v 7kk?) vähän vihoissaan, kun tuli eteen.
Kyllä on siskon opit menneet perille.

K on tarkka myös pukeutumisen suhteen. Pitää olla punaiset popot,
jotka oli kyllä myös Selman suosikit aikoinaan, ja eilen serkuille lähtiessä
ei kelvannut punainen myssy vaan itse poimittiin eteisen hyllyköstä
valkoinen myssy.

Ihanaa on nukahtaa K:n kanssa päiväunille. Silloin kun nukahtaa
suht' vaivattomasti. Sitten katsella, haistella ja kuunnella tuhinaa.
Iltaisin nukkumaanmenokin on "edistynyt": kelpaan nukuttajaksi
nyt siinä missä äitikin. Taitaa olla sellaisia kausia, jotka menee ja tulee.

S:llä on nyt kaksiosainen tarrataulu, jonka vasen puoli täyttyy kovaa
vauhtia itsepukeutumisesta, mutta oikea puoli on saanut vasta muutaman
tarran itsesyömisestä. Yöpaitakin lähtee jo aika hyvin, kun otetaan
ensin toinen hiha pois, sitten toinen ja lopulta pää. T-paidan poisriisumisessa
on kuulemma eroja: testattiin kerran ja minä riisun tosiaankin aivan
eri tavalla kuin vaimo. Mutta ei tuolla tarrataululla sinänsä näytä olevan
mitään kannustavaa merkitystä. Uhkailu, kiristys ja katteettomat lupaukset
toimivat yhtä huonosti kuin tarrataulu.

Jyrki Sukula voisi kerätä lasten herkkusuosikit: hernekeittoa
herneillä. Tänään meni S:lle vain muutama pala pinaattilettuja, joissa pitäisi
olla tuplasti herkkuja -- sekä pinaattia että lettuja. Pitää varmaan seuraavaksi
tehdä lihapullia jauhelihakastikkeella.

Iltapalalla kysyin S:ltä, mitä tilaa. Mehukeiton lisäksi piti olla
leipää vihreästä pussista, voita, juustoa ja kurkkua. Kun tein sen valmiiksi,
S tuli pöytää ja alkoi huutaa taas, kun ei itse ollut päässyt voitelemaan leipää:

- Ei isä ymmärrä.

Keiju lienee ihan terveellistä. Ja muutenkin tyttöjen ruokavalio lienee
kaikkiaan kuitenkin paljon terveellisempi kuin itsellä, kun aletaan kaikki
ynnäämään yhteen.

Mummolan viikolla tehtiin marraskuun alussa ensimmäiset
kunnon lumiukot porkkananenillä. Lumiraja kulki Jyväskylän
koillispuolella. K tykkäsi lähinnä pulkka-ajelusta; paksuissa
tamineissa on hankala kävellä.

Ei kommentteja: