Van Halen on jees

Lääkärille ehdin K:n 1,5v-neuvolassa sanoa,
ettei selkeitä sanoja tule. Nyt kyllä huudellaan
niin "vaauuuvaa", kun etsitään Aida-Iidaa eli
nukkesiskoksista nuorempaa. Sanojen toistelu
on lisääntynyt viimeisten parin viikon aikana.

Olen lärännyt läpi tuhansia digikuvia ja valinnut
niistä kymmeniä paperille tilattaviksi.
S oli 1v 3kk iässä aukaissut ovia -- K ei vielä
yllä. S:llä oli tutti suussa jatkuvasti ja töllötti
telkkaria, niin salkkareita kuin lastenohjelmia.
K nukahti tänään päiväunille ilman tuttia ja
näyttäisi siltä, että se ei tutista paljon piittaa.
Samanlaisia mutta kuitenkin niin erilaisia.
Voisi jopa luulla, että kyseessä on kaksi
ainutlaatuista ihmistä...

S kysyy lastenohjelmien lopputeksteillä:

- Tuleeko vielä mainoksia? Haluan katsoa mainokset.

Jees, mainosten uhreja. Eilen Anttilan lastenosastolla S kiersi
hyllyjä ja väkisin tuli mukaan yksi Tatu ja Patu -palapeli.
Se sisältää hauskasti yhden ylimääräisen palan.
Olisi kiva saada sellainen haasteellinen tuhannen
palan peli, jossa olisi myös ylimääräisiä paloja ja
jonka kuva-aihetta ei tietäisi, eikä sen muotokaan
olisi perinteinen suorakulmio. Tosin mun ainoaan
noin 500-osaiseen peliin meni hermot -- taisin pitää
aattoiltana aikamoisen kohtauksen rauhalliseksi
kymmenvuotiaaksi.

Kulutusyhteiskuntaa: toinen puoli
päivää tienataan ja tuotetaan hyödykkeitä muille,
toinen puoli päivää kulutetaan. Millaista olisi olla
vapaa? Paljonko "vapaamatkustajia" mahtuisi suomalaiseen
yhteiskuntaan? Niin taitaa olla rokotusohjelmankin kanssa:
jos 95% ottaa rokotukset, niin loput 5% ovat myös turvassa.

Nyt harjoitellaan vähän tammikuun arkiaamua:
herätys, ruokailu ja sitten saman tien ulos.
Jätetään nuo aamupiirretyt sikseen. S huusi kolme
varttia, kun ehdotin ulosmenoa ennen Pikku väkeä.
Sitten S tuli vain nyyhkimään, että mennään ulos ja
katsotaan sitten ohjelmia. Lähdettiin saman tien pukemaan,
käytiin taskulamppujen kanssa ulkona ja katsomassa
asemalla junaa ja kun palattiin, totesin, että lastenohjelmat
on jo loppuneet. Tällä erää S vain ulahti. Eli ei aamuohjelmat
oikeasti mitään niin tärkeää ole. Tai sitten se oli sitä, että
kyselin haluaako piirtää / muovailla / maalata. Muovailu
sopi mainiosti ja siinä vierähtikin tunnin verran ja oli ihan
mukavaa.

Lounaan jälkeen tytöt leikkivät huoneessaan. Radio oli
jäänyt muovailulta auki, kanava taisi olla Radio Rock, jonnii
sortin City tai vastaava, jossa menossa kasarirokkitupla eli
Van Halenia (ei jumppia vaan muuta pärinää).
S:llä oli vauvat menossa nukkumaan ja sammutin radion.

- Hei, älä sammuta, tulee hyvää musiikkia.

Vau, S osoittaa jo kultivoitunutta makua.