Tänä aamuna piti ottaa kiukkupussi käyttöön.
Sillä sai parikin kertaan päivän aikana tilanteen
selvitettyä parempaan suuntaan. Kaiken lisäksi
joku vihreä ilmapallo on hajonnut ja S ulisee sitä
vähän väliä. Ehdotin, että näkisi unta sinisestä pallosta.
Masennusta pukkaa jo päälle. Ei enää tunnista viikonpäiviä
toisistaan, kaikki päivät samanlaista. Aamulla jäätiin puistoon
vielä "yliajalle", jolloin paikalla oli enää pari mummoa lastenlastensa
kanssa. Toinen kutsui K:ta sisäpihalla sählyä pelaavaksi pojaksi,
toinen mummo heti perään varoitti omaansa liukumäkeä laskevasta
pojasta eli S:stä. En viitsinyt puhua kummallekaan yhtään mitään,
vaan katsoin tiukasti varpaisiini. (Mikä erottaa suomalaisen
introvertin ja ekstrovertin? Ekstrovertti katsoo kaverin varpaisiin,
introvertti omiinsa.) Tänään päivällä yritin säästää juotavissa
jugurteissa ja huijaisin K:ta täyttämällä vanhan purkin litrajugurtilla.
Kaaressa lensi syöttötuolin taakse seinään. Onneksi ei verhoille -- päästiin
sentään helpolla.
Puistossa on tiistaiaamuisin askartelua, keskiviikkoisin lauluhetki,
torstaisin jotain urheilullista ja perjantaina vohvelikioski. Sitten on tuo
toimintakeskus, jossa olisi tarjolla avointa päiväkotia ma, ti ja to.
Jumppa alkaa parin viikon päästä maanantaina. Muskaria pitäisi vielä
jostain etsiä. Ehkä siinä alkaa viikonpäivätkin selvitä.
Jätin S:n tänään ilman lounasta, kun ei alkanut lusikoimaan itse.
K syö ihan kivasti, mitä syö. Äiti kantoi iltaruokailulla legoukkeleita
pöytään ja se toimi hyvin. Nakkisoppaa tuli tehtyä muutama litra, joka on siis parin päivän
safkat ja vähän pakkaseen. Huomenna sitten varmalle soselinjalle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti